On tasan 43 vuotta siitä ihanasta ja ihmeellisestä päivästä,

kun Jeesus Kristus, ristiinaulittu ja ylösnoussut Herra tuli elämääni! 

Se oli todellinen vallankumous. Siirtyminen pimeästä valoon, kuolemasta elämään!

Elämän turhuuksiin tympääntyneen sydämen saapuminen taivasten valtakunnan iloon ja rauhaan! 

On syytä kiittää ja ylistää Jumalaa. Hän on nähnyt hyväksi kuljettaa monien koetusten ja karujen raskaiden asioiden "oppitiellä". Mutta juuri niissä usko on kasvanut, rakkaus Jeesukseen - uskolliseen Paimeneen on vahvistunut! 

Hänen huolenpitonsa on ollut liikuttavaa (olen asioista kirjoissani mm. kertonut).

Ihmeitä nähdään usein vasta silloin,  kun tilanne on mahdoton!

Ihmisapu, viisaus ja voimat ovat uupuneet. Silloin Jumala näyttää: 

Älä pelkää, tässä minä olen! Minä rakastan, tunnen lampaani nimeltä!

Tänään jHs - kirjoitan siitä, miten tulin uskoon, uudestisynnyin 12.4.1972. Se oli onnen päivä! Ja se muistuu mieleen, sekin, etät oli aikainen kevät,  lämpötila iltapäivällä + 17 astetta....

 

- maijaliisa