FindiaStory - 1

 

Vuosi 1997. Suomen itsenäisyys - 80 vuotta.

Mitä tapahtui eräässä pienessä kaupungissa, elokuussa 1997? Mitä jotakin selkeää tapahtui eräälle ihmiselle? Mitä asiaa Jumalalla oli, vai oliko sitä? Ja mitä se asia oli sisältönsä puolesta?

Kyllä, se oli sellaista, joka muutti tämän mainitun ihmisen omat suunnitelmat ja rakennelmat. Hänet pysäytettiin. Hänelle näytettiin visiota omasta maasta. Oman maan ihmisistä. Asioita - kuin kulissien takaa.

Kaarisillalla, kaupunkia halkovan suntin kaarisillalla. Siinä se asia kävi selväksi ja varmaksi. Se lopetti sen oman suunnan, joka juuri oli tullut valituksi. Näkyi toinen suunta, toinen näkymä. Ja hän alkoi kirjoittaa näkymää ylös. Muistiin. Tallennettavaksi pala palalta.  Ja siitä syntyi kirja. Sataneljäkymmentäkaksi sivua. 142 sivua. Se näki päivänvalon keväällä 1998.  Mutta sen syntymisen äänet kuuluivat syksyllä 1997.  ISBN 951-97855-0-7

Tämä sivu? Se on referaattia, lyhennelmää tuosta kirjasta. Nettikirjan tapaan. Vaikkakaan ei toki kaikkea, eikä kaikkia sanoja ja sivuja. Sitä varten on olemassa paperinen tuote, perinteinen. Kansissa. Kannessa Suomen kartta. Sinivalkoinen. Siinä nimi: FINDIA STORY  - the end.

Mutta tämä nettiversio ei ala etusivulta, ei prologista  --  se alkaa takakannen tekstistä.  Ja miksi se nyt,  15 vuoden perästä pyrkii tulemaan esille?  Siihen on syynsä, painavat syynsä...  Joka käsittää - ok!  Joka ei tahdokaan käsittää: hyvää matkaa!

Mutta teille jokaiselle  - Sinulle, joka tahdot osa osalta kulkea matkassa, nyt starttiin!

__________________________________________________

Sisällys

Osa  1  -  Näky Suomesta 1997

Osa 2  - In memoriam

Osa 3  - Alkusanat

_______________________________

 Osa 1

 

Näky Suomesta 1997

Oli kansa, oli kansalla kaunis maa: Findia!

Findia? - Niin se mainitaan keskiajalla, vatikaanin tilikirjoissa...

Oli kansa, oli kansalla kaunis maa ja kaunis kieli., niin kaunis ja ihmeellinen!

Kansa syntyi, kasvoi ja varttui, ikävuosia, muistoja karttui...


Oli kansalla aamu, oli päivä, tuli ilta.. .Ajan Kello lähestyi keskiyön lyöntejä...

Kansan kuohuivat kiihkossaan. Kaikki keskittyi Valtaan, Valuuttaan, Markkinaan!

Tähdet siirtyivät radoiltaan, maapallo valitti saasteitaan.

Itki koko luomakunta, ihmisten töitä ja turmelusta.

Kuului huuto: The end!  Kuului huuto Pohjoista kohden: story of Findia,

Findia story – in memoriam!

_____________________________

Osa 2

IN MEMORIAM

Suuri Kansojen Aikakirja oli avoinna siltä kohdalta, missä lukee: Findia, Pohjoisessa. Ylin Kirjuri kirjoitti siihen kaiken aikaa jotakin muistiin?

Sitten lähti Sanansaattajapalvelija viivyttelemättä asialla Findian maahan. Ja hänellä oli jokin viesti, johonkin?

Vanhinten Neuvosto, ja kaikki Valtaistuimen ympärillä olevat Pyhät ja Palvelijat olivat vaiti.  -   Nyt se Aika on tullut! - kuultiin väkevän äänen sanovan.

Suuri Kansojen Aikakirja oli edelleen auki Findian maan kohdalta.  Kirjuri kirjoitti muistiin, ja siellä luki: The end, in memoriam.

_________________________________________

Osa 3

 

 

 

Alkusanat  

 

Eilinenkö historiaa ja huominen futurologiaa? Eilinenkö faktaa? Huominen fiktiota, fantasiaa?
Kun katsot eiliseen, näet lapsen ja elämää! Kun katsot huomiseen, näet vanhuksen ja kuolemaa.
Katso taakse, siellä on kehto! Edessä hautakumpu tai uurnalehto...
Syntyykö eilisestä huominen, vanhuksesta lapsonen?

Minä katsoin, näin ja kuulin: - Vain elämä elämää voi synnyttää!
Mitä synnyttää kuihtunut vanhus, kuihtunut maa? Kuollut kansa, kuolee ja katoaa?
Orjakansa; orja valheen ja pahuuden, miten voittaa vallan orjuuden?
Kansakunta, vanki Pimeyden - nähneekö aikaa Valkeuden

Minä itkin- itkin niin, että syntyi itkuvirsi. Syntyivät pitkällä ajalla ajatukset, kypsyivät kysymykset, pohjattomat pohdinnat.Nähneekö päivänvalon tämä lapsi? Tämä sanoista syntynyt, kivuilla kapaloihin kääritty, paperille pantu väräjävä viesti?

Minä näin kärsivän sairaan kasvot, tahdoin oppia hoitamaan. Minä näin itkevän lapsen kasvot, se kutsui lohduttamaan.

Minä näin raihnaisen kansan kasvot, enkä päässyt auttamaan. Nyt kuulen kansan kuolinkellot ja kuiskaan: kuunnelkaa!

Isänmaani itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuonna 1997

Lähde: FindiaStory the end, 1998, sivu 5

Maijaliisa Hiekkanen