Kristikunnan hapatuksia

 

Vähemmän tarkasteltu asia ja aihe Raamatussa ovat "hapatukset". Eli sellaiset seikat, jotka kautta aikojen ovat turmelleet ja pilanneet aitoa ja puhdasta uskonasiaa. Jo Herramme Jeesus itse toi esille ilmiön nimeltä ”hapatus”.  Hän varoitti mm. 

”Ennen kaikkea kavahtakaa fariseusten hapatusta, sen on ulkokultaisuutta.” Luuk 12:1.

”Mihin minä vertaisin Jumalan valtakunnan? Se on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani.” Luuk 13:20-21.

     Aika traaginen visio on se, että Herramme Jeesus itse ennusti, että Jumalan valtakunnan asia tulee happanemaan. "...kunnes kaikki happani!"

      Kun tiedetään, että hapatus; happaneminen tarkoittaa Raamatun opetuksissa syntiä, eri muodoissaan  ( 1 Kor 5:6-8) voidaan kiistatta todeta näinä lopunaikoina, että kaikkinaiset ”hapatukset” ovat luhistaneet sen voiman, puhtauden ja kirkkauden, jonka Jumala on säätänyt Jeesukseen uskovien pyhien keskelle.  Suola on käynyt mauttomaksi, valo on sumentunut. Maailma ei näe kirkasta Jeesuksen evankeliumia.

      Tällä sivulla on tarkoitus tutkia, mitä Raamattu lausuu erilaisista ”hapatuksista”, niistä turmeluksen muodoista, jotka sitovat kristittyjä. Ensimmäiseksi katselun kohteeksi nousee ns. Noita Simonin hapatus. Tämä hapatuksen laji:  -   vallan-ja rahanhimo näet näkyy törkeinä tekoina tämän ajan kristillisissä kuvioissa. Tarvitsee vain vilkaista uutismedioita, kun tämän toteaa....

 

Osa 1 – noita Simonin hapatus, Apt 8. luku

 

Kun ihminen tulee uskoon, ja valitsee kaidan tien, on elintärkeää että hän sanoutuu irti kaikesta sellaisesta joka on Raamatun vastaista, joka estää pyhittymistä Herralle.   Apostolien teot kertoo, kuinka Samarian kaupungissa syntyi liikehdintää, uskoa ja  iloa Jeesuksen ilmestymisen myötä. Siellä oli myös eräs, joka oli käyttänyt tuntuvaa valtaa ihmisten keskellä. Noita Simoniksi nimetty.

      Kun kansaa tuli siellä uskoon, he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset. Tämä Simon teki samalla tavalla. Hän ihmetteli, kun Filippus saarnasi, ihmeitä ja voimallisia tekoja tapahtui.

      Sitten Samariaan tulivat Pietari ja Johannes, ja näiden rukoillessa uskovat saivat Pyhän Hengen lahjan. Nyt Simon näki – minkä? Vallankäytön ja bisneksen idean! Hän toi apostoleille rahaa ja sanoi:

”Antakaa minullekin se valta, että kenen päälle minä käteni panen, se saa Pyhän Hengen.”

Apt 8: 18-19.

      Tapahtuma osoittaa, ettei Simon ollut puhdistunut ja pyhittynyt entisestä elämästään, sen hapatuksesta. Simonin hapatus oli ennenkaikkea vallankäyttö, vallanhimo. Nyt hän oli kastettu uskova, mutta se ei ollut takeena sydämen uskosta. No, mitä Pietari sanoi tälle Simonille?

     ”Menkööt rahasi sinun kanssasi kadotukseen, koska luulet Jumalan lahjan olevan rahalla saatavissa. Ei sinulla ole osaa eikä arpaa tähän sanaan, sillä sinun sydämesi ei ole oikea Jumalan edessä.

       Tee siis parannus ja käänny tästä pahuudestasi ja rukoile Herraa – jos ehkä vielä sinun sydämesi ajatus sinulle anteeksi annnetaan. Sillä minä näen sinun olevan täynnä katkeruuden sappea, ja kiinni vääryyden siteissä.” Apt 8:22-23.

       Mitä Simon vastaasi? Se on luettavissa Apt 8:24.

 

      Raamatun sana osoittaa, että Simon liikkui aivan niillä riskirajoilla, joissa vaarana oli kadotustuomio. Pietarin sanat osoittavat, että  "jos-ehkä"  - sinun sydämesi ajatus sinulle anteeksi annetaan?

      Sydämesi ei ole oikea?  Sydämesi ajatus. Sisin kiinni vääryyden siteissä. Entisen elämän saasteiden ja demonisten voimien siteissä. 

       Ei tämä hapatus ollut eikä ole vain tuon tapahtuman tasolla? Ei. Rahan- ja vallanhimon hapatukset jylläävät räikeällä näytöllä kristikunnan keskellä.  Moni on siteissä noita-simonin hapatukseen. Käyttää uskonasiaa ja ihmisten hätää ekonomiseksi hyödyksi. Pönkittääkseen lihallista ja syntistä egoa, vallanhaluaan.

 

(aiheen tarkastelu jatkuu...)