Uskovan "hengellinen" ruokapöytä?

 

Sisällys

Osa 1   -   Mistä ravinnosta usko kasvaa, mistä uskova elää?

Osa 2  -    Mistä ravinnosta uskova elää, kasvaa uskossa? Elämän Leipä?

Osa  3 -    Vauvoille Sanan väärentämätöntä maitoa, sitten vahvaa Sanan Leipää!

Osa  4  -  Jumala kunnioittaa uskoa – koska usko kunnioittaa ja kirkastaa Jumalaa!

Osa  5  -  Jumalan tuli koettelee uskonelämämme, 23.4.2015

( jatkuu..)

________________________________________________________

Osa 1   -   Mistä ravinnosta usko kasvaa, mistä uskova elää?

Olet mitä syöt! Tämä tuttu ravitsemukseen liittyvä hokema pätee myös uskovan hengellisen kasvun ja hyvinvoinnin tasolla.

        Kiitän Jumalaa siitä, että yli 40 vuotta sitten kun olin uskoon tullut, uudestisyntynyt Jumalan lapsi, vauvakin ensin - tarjolla oli tervettä ravintoa! Korostettiin Raamatun Sanan auktoriteettia, opetettiin Sanaa, ohjattiin kaidalle tielle! Muistan vieläkin monet raamattutunnit, muistan puhujien nimet. Raamattukoulussa ei korotettu opettavan henkilön karismaa meriittiä, titteleitä, yhteiskunnallista statusta, vaan keskipiste oli Sana, ja uskonelämän ydin: Jeesus Kristus, uskon alkaja ja täyttäjä!

Monet ovat surulla panneet merkille, kuinka vuosien, vuosikymmenien aikana on eksytty pois. . .

 

Hömppäkristillisyys & roskaruokakulttuuri

       Viimeiset pari vuosikymmentä on ollut muotia juosta ErikoisAnnoksia tarjoilevien kiertävien gurujen perässä. Tarjontaa on pilvin pimein. Uskonnollisia ”kokkeja” häärii ilman hygieniapasseja. Tarjottavan tuotteen puhtaus on aina arvaus! Syödään ja syödään. Juostaan etsimässä uusia hurmosannoksia, fiiliksiä, kokemuksia! Odotetaan uskon kasvua, virvoittumista, uudistusta. Haetaan yhä uusia voiteluita. Tunnustellaan tuntuuko hyminää pään pääällä, värinää kropassa? Jos tuntuu: olen nyt uskossa!

       Moni hokee: tällä tankkauksella sitten taas viikon kituutan. Mennään tankattavaksi kuin auto bensa-asemalle? Nautitaan arveluttavaa roskaruokaa, uskonelämä kituu ja kuihtuu. ”Moni on kakku päältä kaunis, akanoita alla kuoren”. Jäi vain akanoita. Usko ei lisääntynyt. Seuraavana päivänä oli jo ontto olo. Tunne oli hävinnyt, fiilis oli kadonnut. Usko horjui. Ei kannettu vesi kaivossa pysynyt!    1. Tim 6:20-21

     Mitä tämä on. Se on ravitsemushäiriö. Se on tulosta väärän ravinnon nauttimisesta. Puutostautia, oikean ravinnon puutosta! Mitä Raamattu sanoo uskon kasvusta, uskovan ravinnosta?

______________________________________________________________________

Osa 2  -    Mistä ravinnosta uskova elää, kasvaa uskossa? Elämän Leipä?

 

”Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta joka Jumalan suusta lähtee.”

Jeesus, Matt 4:4

 

”Mutta minun vanhurskaani on elävä uskosta, ja jos hän vetäytyy pois, ei minun sieluni mielisty häneen.” Heb 10:30

 

”Vanhurskas on elävä uskosta”. Room 1:17

 

”Joka uskoo Poikaan sillä on iankaikkinen elämä, mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä.” Joh 3:36

 

Raamattu ei missään kohden, koskaan, opeta että uskova eläisi kokemuksista, fiiliksistä, tuntemuksista! Niissä ei ole elämää; ne tuhoavat lopunkin uskonelämän, jos ravinto on niiden varassa. Ne ovat sielullista tasoa, eivät ravitse henkeä, hengellistä ihmistä, uskoa! Usko elää ja kasvaa oikeasta ravinnosta, Jumalan Sanasta.

 

Elämän Leipä!

     Jeesus itse sanoi: ”Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa. Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa mailmalle elämän. ” Joh 6:33-35, 48.

Jeesus Kristus Herramme on taivaasta tullut Elämän Leipä, konkreettiseksi tullut Jumalan Sana. Joh 1:1-14. Hänessä on kaikki kätkettynä, kaikki tarpeellinen ravinto, ja se löytyy Sanasta.

Usko kasvaa sanasta:  "Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta."  Room 10:17.

_______________________________________________________________________________________

Osa  3 -   Vauvoille Sanan väärentämätöntä maitoa, sitten vahvaa Sanan Leipää!

 

Pietari opettaa:

”Ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen”. 1 Piet 2.2

      Vauvat tarvitsevat äidinmaitoa. Se on terveellisin ravinto. Mutta monet nauttivat äidinmaidon vastiketta, monista syista johtuen. Tutkimukset kuitenkin vahvistavat sen, että aitoa äidinmaitoa saaneiden vastustuskyky on parempi. He saavat äidinmaidossa hyväkseen monia vasta-aineita tauteja vastaan, minkä voi loogisesti ymmärtää. Oikea ravinto.

        Miten on nykyisin? Halataanko uskoon tulemisen perästä tätä ” sanan väärentämätöntä maitoa”. Vai mitä vastiketta on tarjolla? Kun itse tulin uskoon 1972, tämän sanan maidon halajaminen oli niin syvä tarve  ( niinkuin vauvoilla...) että kulutin yhden Raamatun puhki muutamassa vuodessa. Seuraavalle Raamatulle kävi samalla tavalla. Kun katson noita hiutuneita lehtiä, vääntyneitä kansia... minua itkettää kiitollisuudesta Jumalaa kohtaan! Hän antoi SANAN! Jotta me saisimme oikean ja terveen ravinnon, uskomme kasvuun!

Kolmas Raamattu, vuonna 1981 joululahjaksi saatu ( = uskonystävät huolestuivat kun näkivät että Raamattuni lehdet tippuivat ulos...) on sekin jo arveluttavassa kunnossa. Käsittelyn ja lukemisen seurauksena. Mutta vanhaksi kun alan tulla, uskon että se pysyy luettavassa kunnossa loppuun saakka. Se on kuin vanha auto, tuttu ja turvallinen...

 

Kiitän Jumalaa kaikista raittiista ja tervehenkisistä opettajista, joilta sain hengellisenä vauvana terveellistä ravintoa: Sanan väärentämätöntä maitoa!

       Kun sitten oli aika siirttytä toisten tarjomasta maitoruoasta vahvempaan ravintoon, Pyhä Henki – Jumalan yliopettaja alkoi antaa ravintoa suoraan Sanasta. 1 Joh 2: 26-27 Heb 5: 12-14, 1 Kor 3:1- –.

        Tuohon aikaankin oli toki paljon opetusta, tarjontaa. Kristillisten kirjojen joukossa oli sekä hyvää että vähemmän hyvää. Mutta oli myös arvokkaita klassikoita, joissa vanhan ajan tervettä opetusta, sanan selitystä, jonka kaiken pitää kestää koettelu - Raamatun sanalla, 1 Tess 5:21.

       Tämä rakkaus Jumalan Sanaan, Raamattuun on koitunut sekä pelastukseksi, varjelukseksi että myös uskon kasvuksi.  Kun Jumala näki hyväksi panna uskon ”korkeakouluun” - äärimmäisiin koettelemuksiin,  vain Jumalan Sana oli se, jonka varassa saattoi kestää ja jaksaa. Mitä kovemmat koettelemukset ovat, sen varmemmin porukat ottavat etäisyyttä. Moni ei jaksa valvoa kärsivän lähellä... Mutta kiitos Jumalan: Hänen Sanansa on kallio! Kristuskallio kestää.  Matt 7:24-27

        Kun uskovaa viedään Jumalan käsittättömissä suunnitelmissa tuleen ja veteen, myrskyyn ja kuolemanvarjon laaksoihin... Kun Jumala vie erämaan kasvukouluun,  on vain yksi turva: ”Jonk on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa..” Ja mihin se turva rakentuu? Vain Sanan varaan.

”Ja sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana, ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin, niinkuin pimeässä paiakssa loistavasta lampusta...” 2 Piet 1:19-21

Kun on hukkumassa, tarttuu oljenkorteenkin - sanotaan. Kun on menehtymässä, huutaa Herran puoleen -  Pyhä Henki antaa sanan, uskon sanan johon tarttua!   Ei oljenkorteen, vaan kestävään kahvaan! Kun jää yksin tuskassa ja taisteluissa, ihmisten karttamaksi ja pilkkaamaksikin, kun ei näy ketään? - Mikä silloin näkyy? Jumalan Sanan lamppu valaisee, se rohkaisee, antaa sunnan Kotia kohden!

_____________________________________________________________________

Osa  4  -  Jumala kunnioittaa uskoa – koska usko kunnioittaa ja kirkastaa Jumalaa!

 

On liikuttavaa lukea Raamatusta, miten puolueettomasti ja objektiivisesti Jumala kunnioittaa uskoa!  Jo VT:n aikana, muistamme? Aabel, Aabraham, Joosua ja Kaaleb, Elia... Kokonainen Uskon sankareiden listaus Heb 11. luvussa!

On koskettavaa lukea myös, miten Jeesus kunniotti eräiden uskoa! Esimerkkejä...

  • Oli roomalainen upseeri (pakana) joka uskoi että Jeesus voi parantaa hänen palvelijansa. ”Totisesti minä sanon teille, en ole kenelläkään Israelissa löytänyt näin suurta uskoa.”   Matt 8: 6-13, Luuk 7:9.

  • Oli kanaanilainen pakanaäiti, joka myös uskoi, hädässä Jeesukseen.  On huomattava, että Jeesus pani äidin uskon kovaan testiin. Näennäisesti Jeesus nöyryytti naista äärimmilleen: ” Ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille.” Nainen ei hellittänyt, vaan kerjäsi apua! Vaikka hänet oli häväisty, koiranpenikoiden tasolle... ”Oi vaimo, suuri on sinun uskosi, tapahtukoon sinulle niinkuin tahdot, ja hänen tyttärensä oli siitä hetkestä terve.”   Matt 15:22-28.

  •    Samoin Jeesus palkitsi Jairuksen uskon: ”Älä pelkää usko ainoastaan.” Mark 5:22-36.   Usko kesti koetuksen, vaikka tyttö ehti kuolla - Jeesus ei myöhästynyt!

 

Uskon kärsivällisyyttä Jeesus arvostaa!  Vertaus Luukas 11:5-13 kertoo hellittämättömästä asenteesta! Jota Jumala kunnioittaa.

        Toisessa vertauksessa Jeesus asettaa uskon esimerkiksi leskivaimon, joka haki oikeutta väärän tuomarin avulla. Leski oli ilmeisesti puilla paljailla, niinkuin leskeksi jääneet olivat, ilman elättäjää. Kyse oli perustoimeentulosta. Leski on sitkeä kuin aasi. Ei antanut periksi.  Nälkä ja puute ehkä pakotti. Lopuksi väärä tuomari ( =  sellainen kuin kautta maailman asianajajat ja tuomarit monesti ovat: täysiä ketkuilijoita, pelin pelaajia...) -   päätti lopuksi toimittaa oikeutta leskelle!

Jos leski olisi jättänyt projektin kesken, ei apua olisi tullut. Nykyisenä aikana leskeä olisi solvattu ”käräjöiväksi häiriköksi” ---- mutta Jeesus esitti hänet uskon esimerkiksi. Ei pitä oikeassa asiassa hellittää. Rukous, joka nousee uskosta ja luottamuksesta Jumalaan, tulee palkituksi.

Luukas 18:1-8

” Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka hän yötä päivää avuksi huutavat.”

 

Lopuksi:   Löytäneekö hän uskoa?

     ”Kuitenkin, kun ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä.” Luuk 18:8

Uskoa? Luottamusta, Jumalan Sanasta elämistä? Mistään roskaruuasta, hömpästä, kristillisestaä viihteestä, perinnäissääntöjen ja ihmisoppien ravinnosta  - ei usko kasva!  Se kasvaa ja vahvistuu vain siitä, että uskova muistaa ahkerasti syödä Sanan Leipää,  ravita itseään terveellä tavalla!

_____________________________________________

 

Osa  5  -  Jumalan tuli koettelee uskonelämämme

 

”Tuli on koetteleva millainen itse kukin aikaansaannos ..”  1 Kor 3:13

 

Koettelematon usko on kuin on kuin kuin testaamaton tuote. Kun urheilija suorittaa valmennusohjelman, hänellä on mahdollisuutta selvitä todellisen kilpailun tiukasta ottelusta! Tästä Paavali kirjoittaa 1 Kor 9:24-27. Jos Jumala ei koettelisi uskovan uskoa matkan varrella, monen olisi mahdotonta selvitä lopullisesta ”tulen koettelusta”, josta 1 Kor 3:13 mainitsee.

       Mutta, kiitos Jumalan viisauden ja uskollisuuden, Hän suo meidän joutua mitä moninaisimpiin ahjoihin. Paavali filippiläisille:

     ” Sillä teidän on suotu Kristuksen tähden, ei ainoastaan uskoa häneen, vaan myös kärsiä hänen tähtensä.” Fil 1:20

        Pietari: ”Sentähden te riemuitsette, vaikka te nyt, jos se on tarpeellista, vähän aikaa kärsittekin murhetta moninaisissa kiusauksissa, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.” 1 Piet 1:6-7

 

Jumala viisaudessaan mittaa tarkasti, mitä kukin kestää. Kaikki ei tulta kestä, ne puhdistetaan vedellä. 4 Moos 31:22-23. Jumalan on kuitenkin aivan ehdottomasti puhdistettava uskovat, erilaiset astiat. 2 Tim 2:19-21.

        Puhdistavan tulen ja uskomme testaamisen välineinä Jumala käyttää erilaisia ahdistuksia, koetuksia, kärsimyksiä, yksinäisyyttä, vainoa, jne.  Paavali kirjoittaa:

”.. kuinka ylenpalttiset, yli voimiemme menevät meidän rasituksemme olivat, niin että olimme epätoivossa hengestämmekin.” 2 Kor 1:4. Nykykielessä tämä kirjoitettaisiin näin: stressipisteet olivat maksimissaan, kaikki testikohdat olivat ylälukemissa, ihminen oli vaarassa menehtyä...

       Kun Jumala suo lapsensa joutua em:n kaltaisiin uskon koetuksiin, ihminen ei takuuvarmasti tule sellaisesta tunnelista ulos samana ihmisenä, kuin oli pimeään koetustunneliin joutunut. Tässä Jumalan viisaus. Hän sallii uskoamme koeteltavan, joskus – ja usein – äärimmilleen? Onko usko juurtunut Kristukseen, Jumalan Sanaan? Riittääkö, että jää vain yksin Herra rinnalle? Pysyykö luottamus Herraan, vaikka ympärillä on kuin hirmumyrsky, kuin sotatantere, kuin käsittämätön vainon viidakko?  Koetus? On vaara luovuttaa, vaara moittia Jumalaa,  vaara masentua, vaara kuunnella paholaisen puheita...

 

Mitä Job? Job 19:25-29.  Hän luotti ehdottomasti Jumalaan, katsoi Häneen.  Jaakob muistuttaa: ”Ottaakaa veljet vaivan kestämisen ja kärsivällisyyden esikuvaksi profeetat jotka ovat puhuneet Herran nimessä. Katso me ylistämme autuaiksi niitä jotka ovat kestäneet. Jobin kärsivällisyyden te olette kuulleet ja lopun jonka Herra antaa...” Jaak 5:10-11

      Jumala salli Jobia koeteltavan, ei hänen pahuutensa tähden, vaan siksi, että paholainen usutti Jumalaa koettelemaan Jobia, hänen hurskautensa tähden. Job 1:1-22, 2:1-10. Ystävien näkökyky oli pimentyneessä tilassa; he rupesivat syyttämään Jobia, kaivelivat hänestä vikaa, vikaa, vikaa... Pahassa himossaan he runtelivat kärsivää Jobia. Näin Jumala testasi sekä Jobin että nämä ystäviksi itsensä maininneet. Lopuksi Jumala puuttui testiin, Job 42: 1- 17. Koetus oli ohi. Jumala siunasi Jobin elämän loppupuolta enemmän kuin sen alkupuolta.

 

Kärsimysten siunaus?

       Kun Jumala antaa moninaisten ahdistusten ja kärsimysten kohdata uskovaa, on hyvä kiittää Jumalaa joka ei tee virheitä. Ei edes hiuskaan katoa päästämme hänen tietämättään! Matt 10:30. ”Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut" -( engl. numbered, numeroitut!)

      Kiittäminen ei ole meidän luonnollemme luontaista, mutta niinkuin Paavali ja Silas kiittivät alimmassa vankikopperossa.... niin Jumala opettaa meitäkin! Usko kiittää. Koska se katsoo Kaikkivaltiaaseen Jumalaan, Jeesukseen Kristukseen, Voittajaan!

 

(sivu jatkuu)